MINNE OPISKELEMAAN? ESITTELYSSÄ HAMK – HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kaupallisessa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Heippa kamut!

Kirjoittelen teille varsinaisesta joululuolasta. Meillä on meinaa suurin joulutohina meneillään Jannen kanssa jokavuotisen YouTubessa pyörivän Joulukalenterin myötä ja pakko kyllä myöntää, että on ihanaa hetkeksi keskittyä johonkin muuhun kuin jouluisiin askareisiin, haha. Kirjoittelin hetki sitten opinnoistani ja siitä, miksi koulutus on mulle tärkeää. Oli ihan mahtavaa huomata miten paljon se kiinnosti monia teistä. Tykkään naputella kledjuista ja kosmetiikasta – ne ovat mulle herttaa lähellä olevia kiinnostuksen kohteita. Kuitenkin välillä on ihanaa uppoutua hieman syvällisempiin aiheisiin ja asioihin, joilla on todella merkitystä. Yksi niistä ainakin meikäläiselle on juuri se koulutus ja opiskelu. Siksi olenkin innoissani, kun mulla on mahdollisuus lyödä hynttyyt yhteen Hämeen ammattikorkeakoulun – HAMKin – kanssa ja hieman esitellä teille kyseistä opinahjoa.

Hämeen ammattikorkeakoulu on yli 7000 oppilaan koulu, joka tarjoaa kuudella koulutusalalla AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajankoulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. HAMK on vahvasti verkottunut elinkeinoelämän kanssa, mikä tarkoittaa, että he voivat tarjota opiskelijoilleen aitoja oppimisympäristöjä ja -tehtäviä ja samalla kehittää alueensa elinkeinoelämää. Juuri kuten kirjoitin pari viikkoa sitten harjoitteluuni liittyen, aidot oppimisympäristöt ovat mun mielestä juuri niitä tärkeimpiä asioita koulutuksessa, sillä ne valmistavat oikeasti työelämään.

Opiskelen itse tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa ja koen sen ehdottomasti parhaaksi vaihtoehdoksi itselleni, sillä vaikka sielläkin on paljon lukemista, tuntuu, että mennään etenkin itse tekeminen edellä opiskeluun. Mä opin parhaiten tekemällä ja juurikin erilaisten projektien kautta, jotka liittyvät oikeisiin yrityksiin, tavoitteisiin ja tekemiseen. Ne ovat ehdottomasti mun korkeakouluopinnoissa olleet niitä opettavisimpia hetkiä ja niitä saisi olla enemmänkin. Siksi musta onkin niin siistiä tänään jakaa haastattelut, jotka tein kolmen HAMKin opiskelijan kanssa kiinnostavaan projektiin liittyen.

Kyseessä on yritysprojekti, joka toteutetaan Kultasuklaalle. Kultasuklaa on 90-luvun alussa perustettu perheyritys Iittalasta, Kanta-Hämeen maakunnasta, joka tuottaa käsintehtyä suklaata. Heillä on kaksi myymälää, joista toinen sijaitsee kotikonnuilla ja  toinen Helsingissä Hakaniemen kauppahallissa, sekä tämän lisäksi verkkokauppa ja satoja jälleenmyyjiä ympäri Suomea.

Kultasuklaalle tehdään lukuvuoden 2017-2018 aikana monialainen tuotekehitysprojekti, johon on valittu mukaan kolme HAMKin koulutusalaa: bio- ja elintarviketekniikka, muotoilu sekä liiketalous. Tavoitteena on kehittää uusi suklaatuote, joka edustaa yrityksen ympäristöarvoja ja tuo esiin paikallisuutta – Hämeenlinnaa ja Hämettä. Kolme haastateltavaani ovat jokainen eri koulutusalalta, mikä teki haastattelusta mielenkiintoisen: oli siistiä huomata miten erilaiset roolit eri opiskelijaryhmillä oli ja millä tavoin asiat koettiin niissä.

Halusin toteuttaa tämän postauksen Q&A-tyylillä, koska sillä tavoin teidän on helpoin verrata eri alojen opiskelijoiden vastauksia. Haastattelu oli mulle erityisen kiinnostava, sillä opiskelen itsekin liiketaloutta, kuten haastateltavana ollut Riikka. Josefiina taas opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa ja Rosa muotoilua.

MIKÄ KULTASUKLAA-PROJEKTI ON?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Projektin tarkoituksena on valmistaa tuote Kultasuklaa Oy:lle. Perusteellisten pohdintojen jälkeen päädyttiin konvehtituotteeseen, jossa käytetään paikallisia raaka-aineita yrittäjän toiveiden mukaan. Lisäksi yrittäjä on kiinnostunut villiyrttien mahdollisuuksista, joten konvehti maustetaan maitohorsmalla. Tuotteen kohderyhmäksi on ajateltu Hämeessä vierailevia kotimaan ja ulkomaan matkailijoita.

MITÄ PROJEKTIN VAIHEITA TIIMILLESI KUULUU?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Olen päävastuussa tuotteen reseptiikasta, josta teen myös opinnäytetyöni.

Riikka / Liiketalous: Meidän ryhmän tehtävänä oli karsia kaikista Kultasuklaa-projektiin tulleista ideoista parhaat, kehittää niistä jonkinlainen kokonaisuus – tuote, sekä miettiä ja tutkia millainen tuotteen tulisi olla, jotta se miellyttäisi loppukäyttäjää. Meidän täytyi myös määritellä kohderyhmä, tuotteen hinta ja tuotteeseen liittyviä kustannuksia. Mietimme myös miten tuote eroaisi muista samankaltaisista tuotteista, tutkimme kilpailijoita ja pohdimme miten tuotetta lähdettäisiin markkinoimaan ja keksimme hieman tuotteen takana olevaa tarinaa, jolla tuote vetoaisi kuluttajan tunteisiin, eli myisi paremmin.

Rosa / Muotoilu: Muotoilutiimille kuuluu projektissa oikeastaan kaikki visuaalinen työ; konvehtien muotoilu sekä koristelun ja kuvioiden suunnittelu. Myös pakkauksen ja kääreiden suunnittelu muotoineen, väreineen ja kuoseineen kuuluu tehtäviimme. Tähän mennessä on saatu selville mitä vaatimuksia tuotteelle on määritetty, joten olemme piirtäneet hahmotelmia suklaista ja rasioista, joista seuraavaksi alamme tekemään prototyyppejä. Muovailemme muovailuvahasta konvehteja ja askartelemme erilaisia pakkausvaihtoehtoja. Tehtävänämme on myös tutustua omatoimisesti suklaiden muotoihin ja kääreisiin, ja selvittää mitä materiaaleja pakkauksissa voi käyttää. Otamme mahdollisesti yhteyttä myös pakkausten valmistajiin.

MITEN HOIDATTE RYHMÄTYÖN ERI LINJOJEN OPISKELIJOIDEN KANSSA?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Käytämme yhteistä sähköistä työskentelypohjaa nimeltään Trello, jonne kaikki edistys postataan, jolloin tiedetään mitä on kenelläkin työn alla, koska työskentelemme pääasiassa itsenäisesti.

Riikka / Liiketalous: Olemme pitäneet yhteyttä sosiaalisessa mediassa, sekä pitäneet palavereja koko ryhmän, toimeksiantajan ja vastuuopettajien kanssa yhdessä.

Rosa / Muotoilu: Pidämme kokouksia. Kokousten välissä viestimme työmme vaiheista sähköpostilla, Microsoft Teamsissa ja Trellossa.

ONKO TEILLÄ SÄÄNNÖLLISIÄ TAPAAMISIA KOKO PROJEKTIN KOKOONPANON KANSSA?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Kokoonnumme säännöllisesti kaikkien hankkeessa olevien henkilöiden kesken. Lisäksi kokoonnumme tarvittaessa pitempiä suunnittelupalavereja varten – jatkossa kiihtyvään tahtiin. Tähän asti on ollut pääasiassa ideoiden vaihtamista, pohjatutkimusten tekoa ja esittelyä sekä suunnittelupalavereja.

Rosa / Muotoilu: On. Projektin vetäjät lähettävät kokouskutsuja ja niihin voi osallistua joko paikan päällä tai Skypen välityksellä. Jos ei jostain syystä pääse osallistumaan, tapaamisessa käsitellyt asiat löytyvät verkkoympäristöistä.

MINKÄLAISIA HAASTEITA MONIALAISESSA PROJEKTISSA ON?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Ymmärrettävästi on haastavaa pysyä oman tehtävärajauksen piirissä, kun kaikilla on oma käsitys siitä, miltä tuote tuntuu, maistuu ja näyttää. Toisaalta parhaat ideat tulevat yleensä muualta kuin itseltään. Siksi palautteen antaminen ja kommentointi on tärkeää. Lisäksi koko prosessin aikataulutus on hankalaa opiskelun, harjoittelun ja työssäkäynnin viedessä leijonanosan kaikkien käytettävissä olevasta ajasta.

Riikka / Liiketalous: Näin liiketalouden opiskelijan näkökulmasta ainakin minä mietin tuotteen myyntiä kuluttajan ostokäyttäytymisen näkökulmasta. Mikä myy, mikä ei? Kuinka paljon on tuotteen kate? Esimerkiksi muotoilun opiskelija miettii varmasti enemmän tuotteen esteettisyyttä ja ulkonäköä, ja bio- ja elintarviketekniikan opiskelija eniten makua. Myös yhteydenpito tuntemattomampien opiskelijoiden kanssa on alkuun hieman jäykempää, mutta lähtee tutustumisen myötä yleensä rullaamaan.

Rosa / Muotoilu: Aikataulut eivät aina natsaa. Esimerkiksi meillä muotoilijoilla on ollut erittäin kiireinen syksy ja suurin osa kokouksista ovat olleet jonkin muun tärkeän tunnin kanssa päällekkäin. Osallistuminen tällaisiin projekteihin on kuitenkin mahdollista, kun muistaa olla aktiivinen ja ottaa asioista selvää, jos jää jostain paitsi.

MILLAISTA ON OPISKELLA ERI ALOJEN OPISKELIJOIDEN KANSSA?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Tällaisia projekteja voisi olla enemmänkin – pienemmässäkin mittakaavassa. On vähän harmillista, ettei minulla ole aikaisemmin ollut näin hyvää mahdollisuutta tutustua muiden koulutuslinjojen opiskelijoihin. Joitakin projekteja on toki ollut, mutta ne ovat yleensä yhden päivän mittaisia. Jännää on se mitä eri alojen osaajat painottavat tuotteen suunnittelussa – itse kun menee maku ja rakenne edellä eteenpäin.

Riikka / Liiketalous: Antaa todellakin enemmän kuin ottaa. Eri alojen opiskelijoilta tulee erilaisia, uusia näkökulmia projektiin. Tällaiset monialaiset projektit ovat ehdottomasti olleet korkeakoulun suola.

Rosa / Muotoilu: Mielenkiintoista. On ollut hauskaa nähdä mitä kaikkea liiketalouden ja bio- ja elintarvikealan opiskelijat ovat saaneet aikaan ja miten tehtävät projektissa ovat jakautuneet.

MITÄ OLETTE OPPINEET MONIALAISEN PROJEKTIN AIKANA?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Olen oppinut oman osaamisen esille tuomista ja esittämistä. Projektissa jokainen on oman alansa asiantuntijana, jolloin on pystyttävä tuomaan omaa tietotaitoa esille. Olen oppinut myös tämän tiedon ja tulosten sovittamista yhteen kokonaisuudeksi.

Riikka / Liiketalous: Edelliseen vastaukseeni viitaten, olen oppinut katsomaan asioita mitä erilaisimmista näkökulmista. Olen oppinut myös ottamaan erilaisesta näkökulmasta katsovan henkilön palautteen paremmin vastaan kuin aiemmin.

Rosa / Muotoilu: Projekti on opettanut yhteistyötaitoja ja avannut silmiä. Vaikka olisi muotoilija, kaikkia projektin haasteita täytyy kuitenkin pohtia myös liiketalouden ja elintarvikealan näkökulmasta ja ottaa huomioon heidän tekemänsä panos ja koko kokonaisuus.

MILLAISTA ON OLLUT TEHDÄ OPINNÄYTETYÖTÄ JA HARJOITTELUA PROJEKTILLE?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Suklaan valmistus ei ollut minulle millään tavalla tuttu prosessi, joten on mahtavaa päästä tutustumaan työn alla olevan ”oman” tuotteen valmistusmetodeihin. Työpaikalla olen saanut opastusta suklaan käsittelyssä huomioitaviin asioihin. Työn ohessa saa myös konkreettista käsitystä siitä mikä on raaka-aineiden kannalta mahdollista. Nyt joulun alla olen työskennellyt pääasiassa pakkaamon puolella, kun jouluhässäkkä iskee sinne kovimmin. Alkuvuodesta pääsen tutustumaan paremmin tuotannon puolen tapahtumiin ja tuotantovaiheisiin. Lisäksi ehdimme paremmin keskittyä konvehdin työstämiseen, kuten esimerkiksi valmistamani täytteen käyttäytymiseen tuotannossa. Työpaikalla saan myös vinkkejä muilta työntekijöiltä opinnäytetyöhöni.

Kultasuklaa-projektin lisäksi halusin tietää millaiseksi opiskelijat kokevat kyseisten alojen opiskelun HAMKissa yleisemmällä tasolla ja miten opinnot on toteutettu.

MINKÄLAISIA KURSSEJA SINULLA ON OLLUT JA MITEN NE ON TOTEUTETTU – VERKKO, LÄHIOPETUS, PROJEKTIT, RYHMÄTYÖT?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Suurin osa kursseista on ollut lähiopetusta ja erikokoisia projekteja. Projektit kulkevat yleensä opetuksen mukana ja opetus tukee projektin edistymistä. Kaikkiin ammatillisten aineiden opiskeluun on liittynyt iso ryhmätyö tai projektillinen kokonaisuus. Ryhmätyöt tehdään yleensä pienessä 3-6 hengen tiimissä. Useat projektit tehdään joko yritykselle tai yhteistyössä jonkin toisen tahon kanssa.

Riikka / Liiketalous: Olen opiskellut pääasiallisesti lähiopetusryhmässä, mutta myös meillä on ollut joitakin verkossa toteutettuja luentoja. Kurssit toteutetaan niin, että projekteja tehdään todella paljon ryhmissä, mutta myös joitakin yksilötehtäviä on ollut.

Rosa / Muotoilu: Meillä on ollut todella monipuolisia kursseja. Suurin osa toteutetaan lähiopetuksena. Läsnäolopakkoa ei ole, joten suurimman osan kursseista voi suorittaa aika pitkälti myös verkossa, jos haluaa. Erikoistun jalkineisiin, joten esimerkiksi jalkineen valmistustunneilla on oikeastaan pakko käydä, kun ei satu omistamaan kotona pariakymmentä laitetta, joita kenkien valmistamiseen tarvitaan. Tunneilla käymällä saa nopeammin kaiken tärkeän informaation kuin verkon välityksellä. Koulunkäynti ei kuitenkaan kaadu siihen, jos joutuu olemaan pois. Ryhmätöitä on ollut enimmäkseen viestinnän ja ideoinnin kursseilla. Ohjeet ryhmätöihin on annettu tunneilla sekä verkossa ja niiden tekeminen on jätetty omalle ajalle.

KOETKO MONIPUOLISET OPISKELUMAHDOLLISUUDET HYÖDYLLISIKSI JA MOTIVOIVIKSI?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Monipuolisuus auttaa jaksamaan. Ryhmässä ollaan yhdenvertaisia, mutta tietotasot ja vahvuudet vaihtelevat. Jokainen saa siten tukea omaan tekemiseen muilta ryhmäläisiltä. Ryhmähengen noustessa kynnys pyytää ja antaa apua pienenee ja siten erityisesti tapahtuu henkilökohtaista kehitystä myös ammatillisesta näkökulmasta. Lähiopetussessiot rytmittävät työskentelyä, kun ryhmätyö ja itsenäinen työskentely ovat luonteeltaan yleensä vapaampia.

Riikka / Liiketalous: Kyllä koen. Jokainen löytää varmasti itselleen parhaiten sopivan opiskelutavan, kun on vaihtoehtoja, joista valita. Tämä koulu on motivoinut minua enemmän kuin yksikään aiempi koulu, jota olen käynyt, kiitos opiskelutapojen valinnan vapauden.

Rosa / Muotoilu: Koen. Olen aiemmin käynyt lukion ja ammattikorkeakoulun, joissa oli melko puuduttavaa opiskella ammattikorkeakouluun verrattuna. Ainakaan muotoilun puolella ei ole ollut vielä tähän mennessä kahta samanlaista päivää. Monipuoliset mahdollisuudet antavat enemmän vapautta – ja toki vastuuta. Esimerkiksi ryhmätöihin ja projekteihin osallistumalla voi painottaa opiskeluansa niihin asioihin, jotka eniten kiinnostavat. Itse olen kiinnostunut mahdollisena tulevana yrittäjänä myös liiketaloudesta, joten on ollut helppo lähteä mukaan liiketalouden projekteihin. Vaihtelu on virkistänyt ja motivoinut.

MITÄ PREFEROIT ITSE ERI OPETUSMUODOISSA?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Yritysten kanssa tehdyissä projekteissa tutustuu alan toimijoihin ja on mahdollisuus verkostoitua, mikä on tärkeää nimenomaan tulevaisuuden työnäkymien kannalta. Voi myös olla, että joskus joutuu hakemaan töitä siltä oman ryhmän jäseneltä, niin se kaveri jos kuka tietää sitten millainen ryhmäpelaaja on. Lähiopetuksessa tiedonsaanti on mutkatonta, mikä helpottaa omakohtaisen tiedon syventämistä esimerkiksi projektien tai työn yhteydessä. Saamansa tiedon oikeellisuudesta ei tarvitse murehtia, vaan voi luottaa siihen mitä asiasta kuulee ja lukee – mahdollisesti ensimmäistä kertaa. Verkkokursseja en ole suorittanut.

Riikka / Liiketalous: Pidän itse ehdottomasti eniten ryhmätyönä tehdyistä projekteista, jotka tehdään oikeille yrityksille toimeksiantoina.

MITKÄ OVAT ERI OPETUSMUOTOJEN VAHVUUDET?

Josefiina / Bio- ja elintarviketekniikka: Ryhmädynamiikan löytyminen ottaa aikaa, mutta kun ryhmä alkaa vakiintua, omat tehtävät ja vahvuudet selkeytyvät. Tällöin työtaakasta alkaa selvitä nopeammin ja helpommin, ja työn laatu paranee. Itsenäisessä työskentelyssä voi taas itse suunnitella ajankäyttöä, jolloin vapaa-aika on oikeasti vapaa-aikaa eikä ryhmätyöaikaa. Itsenäinen työskentely motivoi tehokkaampaan ajankäyttöön ja suunnitteluun.

Riikka / Liiketalous: Verkko-opiskelujen vahvuus on se, että ne ovat ajasta tai paikasta riippumattomia. Niitä on siis helppo suorittaa esimerkiksi töiden ohella. Lähiopetuksessa opetus taas on henkilökohtaisempaa ja kysymykseen saa vastauksen heti paikan päällä, eikä sitä tarvitse jäädä odottelemaan. Projektit, jotka tehdään oikeille yrityksille, ovat työelämälähtöisiä ja niissä haluaa onnistua, koska hyvin hoidetun projektin myötä saa kontakteja – ehkäpä myös harjoittelu- ja työpaikan. Ryhmätyönä tehtävät projektit opettavat myös ryhmätyötaitoja. Yksilötehtävät taas määrittelevät yksilön osaamista paremmin, mutta uskon sen tulevan esille myös ryhmässä. Opettajat kuitenkin usein tuntevat oppilaansa. sSe tässä koulussa onkin ehkä parasta; vaikka oppilaita on todella paljon, silti opimme tuntemaan toinen toisemme.

Rosa / Muotoilu: Lähiopetuksessa parasta on se, kun saa henkilökohtaista ohjausta tehtävissä ja on mahdollista kysellä opettajilta kaikkea mitä tehtävän edetessä ilmenee. Koulussa tehtävät tulevat jostain syystä nopeammin valmiiksi kuin kotona samassa ajassa. Pidän myös siitä, että on mahdollista opiskella verkossa, sillä silloin on mahdollista priorisoida elämässä muitakin asioita vuorokauden ajoista riippumatta. Voi esimerkiksi käydä töissä, harrastaa, tehdä projekteja tai asua vaikka eri paikkakunnalla. Ryhmätöiden ja projektien kautta on myös tutustunut moniin ihmisiin ja saanut paljon uusia kontakteja.

Jösses, mikä pläjäys! Valtavan suuri kiitos Josefiinalle, Riikalle ja Rosalle kattavista ja yksityiskohtaisista vastauksista.

Tästä postauksesta tuli todella pitkä, mutta kuten vaikka tuotettakin esitellessä, haluan tuoda niin monta aspektia asiasta esille kuin mahdollista. Uskon sen olevan hyödyllistä niille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. Toivonkin, että tämä postaus voi antaa suuntaa niille, jotka suunnittelevat nyt tulevaisuuden opintojaan. Muistan itse hakuvaihtoehtoja tutkiessa tunteneeni, että tietoa sai etsimällä etsiä – etenkin itse opiskelijoilta. Siksi on mielestäni siistiä, että ehkä joku joka eksyy blogiini ihan muissa aikeissa, saattaa tämän postauksen myötä löytää unelmiensa opiskelupaikan.

Mikäli kiinnostuit Hämeen ammattikorkeakoulusta mahdollisena tulevaisuuden opiskelupaikkanasi, tsekkaa sivut hakijoille täältä.

Nyt on meitsin aika taas siirtyä Joulukalenterin tekemisen pariin. Meillä on vielä muutama luukku kuvaamatta ja editoimatta, joten ei auta kuin painua sorvin ääreen. Yritän palata mahdollisimman pian tänne blogin pariin uuden vuoden lupausten ja erään asustepostauksen kanssa. Ihanaa joulunodotusta!